Kolmikon neljäs pyörä

davDante (Muskettikoiran Da Capo) on asunut meidän hoivissamme jo 5 viikkoa. Omaksi se ei meille jää, vaan muuttaa Ruotsiin Katarinan omistukseen (kennel Moonhaven). Voin kertoa jo etukäteen, miten minulle tulee tuota ”Den stora Jävlaa” ikävä, ja siitä luopuminen ottaa varmasti koville. Vaikka olen pitänyt mielessäni elokuussa erkanemisen, on tunneside tietenkin tuohon koiranpentuun muodostunut. Se on minulle jo nyt tavattoman rakas ♥ Onneksi tiedän, että saan kuulla Danten kuulumisia jatkossakin.

Sitten vähän faktaa ja muutakin, ettei nyt ihan mene minulla itkuksi.

Ruotsiin muuttavien koiranpentujen tulee olla vähintään 15vk ikäisiä, ennen kuin ne voivat matkustaa naapurimaahamme. Tämä johtuu siitä, että Ruotsi vaatii suomalaisilta koirilta voimassa olevan rabiesrokotuksen, eikä Eviran mukaan rabiesrokotetta saa antaa alle 12vk vanhoille koiranpennuille. Varoaika rokotuksille on normaali 21vrk.
Joillakin eläinlääkäreillä tästä joutuu vähän vääntämään, että koiranpennulle voi tosiaankin antaa rabiesrokotteen 12-viikkoisena, eikä sitä tarvitse odottaa 16vk ikään asti – mikäli koira siis on muuttamassa esim. Ruotsiin.
Ruotsissa koirien rokotusohjelma ja -ohjeitus on vähän erilainen kuin Suomessa:

SUOMI RUOTSI
12. viikon iässä:
parvo, tarttuva maksatulehdus (HCC), penikkatauti, kennelyskä
~7. viikon iässä:
parvo, tarttuva maksatulehdus (HCC), penikkatauti
16. viikon iässä:
tehoste (parvo, penikkatauti, HCC, kennelyskä) + rabies
12. viikon iässä:
tehoste (parvo, HCC, penikkatauti) + kennelyskä (mikäli halutaan)
~1. vuoden iässä:
tehoste (parvo, penikkatauti, HCC, kennelyskä, rabies)
~1. vuoden iässä:
tehoste (parvo, HCC, penikkatauti, [kennelyskä])
SKLn mukaan koiran rokotukset tulee uusia vähintään joka 3. vuosi.
(Kennelyskää vastaan voi rokottaa useamminkin,)
SKKn mukaan koiran rokotukset tulee uusia vähintään joka 4. vuosi.
(Kennelyskää vastaan voi rokottaa useamminkin,)

Dante sai pistoksen peppulihakseensa samana päivänä, kun sille tuli tuo maagiset 12 viikkoa täyteen. Ei Pullervo edes huomannut sellaisia tökkäyksiä takalistossaan, kun kirsun edessä oli karkkia! Samalla eläinlääkärireissulla Dante sai tietysti oman passin, jotta se pääsee meren yli uuteen maahan.

dav
Dante med sin pass.

Ja pitäähän sitä tietysti myös vähän päivittää omienkin koirien juttuja.
Rally-tokotreenit kaksi kertaa viikossa pistävät vähän lisää aktiivisuutta meidänkin harrastamiseen, uuden opetteluun sekä vanhan kertaamiseen. Tuntuu, että uusia kompastuskiviä tulee joka käänteessä, ja kuviot pitää laittaa uusiksi. Toki suurin osa näistäkin ongelmista johtuu minusta, harvan asian voi laittaa koirien syyksi. Joko kouluttamisessa tai ohjaamisessa on se vika, toki koirillakin on huonoja päiviä, jolloin niitä kiinnostaa kaikki muu tai motivaatio on totaalisesti hukassa.

Siriuksen kanssa on pitänyt alkaa miettimään iän tuomia haasteita. Kuinka teen sille tehtävistä fyysisesti helpompia (erityisesti koiraan päin käännökset), erityisesti nyt kun junnuna murtunut jalka on hiljalleen ns. oireilla. Nivelrikkoa siinä ei kuitenkaan (ainakaan vielä) ole, ja Sirius saakin nivelvalmistetta jatkuvasti. Olen yrittänyt pitää pappakoiran kunnossa myös monipuolisella liikunnalla sekä hieronnalla. Elokuussa Siriukselle on tiedossa myös jäsenkorjaajan käsittely.

Auringon ja Sorayan kanssa etsitään vähän motivaatiota. Aurinko tekee hyvin, mutta paineistuu minusta tai liian vaikeasta tehtävästä. Siinä ei auta kuin hengittää itse syvään, ja pyytää Auria tekemään joku helppo tehtävä, josta koiran voi palkata heti. Sen jälkeen annetaan muutaman sekunnin ajatustauko, ja yritetään vaikeampaa tehtävää uudestaan vaikka vähän suuremmilla avuilla tai palkataan jo liikkeen puolessa välissä (mikäli se on mahdollista).

Sorayan kanssa täytyy nyt tehdä samanlaisia harjoituksia. Tuore rouvakoira on päässyt hieman retuperälle äitiyslomallaan, ja lisäksi sen lihaskunto on tietysti heikentynyt. Kropan hallinta on tällä hetkellä huonohkoa, takaosan käyttö on parhaimmillaankin välttävää. Täytyy siis palata perusteisiin, tehdä tekniikkaa pieniä pätkiä kerrallaan sekä helppoja, lyhyitä radan osia.

Ehkä tämä taas tästä. Omakin mieli on ollut mitä on, kausittain menee lujempaa ja sitten taas tulee kausi, kun pudotaan sille huonommalle puolelle.
Täytyy tehdä rally-tokosta (sekä muistakin harrastuksista) myös minulle itselleni helpompia ja hauskempia.
Toivottavasti tuloksiakin tulisi jossain vaiheessa.

sdr
Helteellä uitetut koirat ♥