Lopputalvea (toivottavasti)

Ihanainen Aurinko täytti 9. tammikuuta 8-vuotta, eli Rouvakoira on nyt virallisestikin veteraani. Minulle se on edelleen 4-5 -vuotias iloinen vimppapylly. Aurinko jaksaa minun mielestäni tehdä, treenata ja juosta ihan yhtä lailla kuin ennenkin, eikä sille ole ainakaan vielä tullut harmaita karvoja.

Varasin Aurille myös loppujen nisäkasvaisten poiston helmikuun alkuun Joensuuhun luottoeläinlääkärilleni Aholle, ja samalla verikokeen (maksa-arvojen tarkistus) sekä virallisen sydänkuuntelun. Veriarvot olivat täysin puhtaat, ja myöskin sydän tutkittiin terveeksi. Mutta yllättäen Aho ei löytänyt palpaatiossa Auringosta ainuttakaan nisäkasvainta! Hän epäili niiden olleen hormonaalisia kasvaimia, jotka olivat hävinneet syksyn sterilisaation myötä. Näytin eläinlääkärille patologin lausunnon, jossa kahdessa nisäkasvaimessa oli todettu selkeää tulehdusta. Aho oli sitä mieltä, että varsinaiset kasvaimet oli poistettu jo silloin, ja nyt elimistö oli päässyt rauhoittumaan ja toipumaan kunnolla.  Tämä, jos mikä, oli hyvä uutinen ♥

Olen vähitellen alkanut katselemaan kevään rally-tokokisoja, vaikka lisenssi onkin edelleen hankkimatta. Typerä lisenssi, jonka hyöty on ei-mitään. Joka tapauksessa, tavoitteena olisi saada jokaiselle koiralle uusi koulutustunnus, ja samalla päästää Sirius eläkkeelle. Ajatus siitä tuntuu vaikealta, mutta olen huomannut siinä ikääntymisen piirteitä – harmaa naama, hieman huonontunut pimeänäkö ja vähän heikontunut kuulo. Lisäksi murtunut jalka oireilee näin talvella (ontuu kylmällä, saattaa kompastua), ja olenkin pitänyt siinä tuki/lämpöpinteliä säällä kuin säällä. Sirius oli kipulääkekuurilla 10 päivää, mutta en huomannut jalan käytössä tai muussakaan käytöksessä juuri eroa. Pappakoira tekee kuitenkin edelleen innokkaasti hommia treeneissä, ja jaksaa lenkkeillä tyttöjen mukana.

Sekä Soraya että Aurinko kaipaavat takapään käyttötreeniä, sekä lisäksi olen aloitellut taas muutakin pientä kotijumppaa koirien kanssa. Talvella kun rapistuu sekä minun että koirien kunto, niin jos tehdään edes lihastreeniä. Sirius tekee samaa jumppaa helpotettuna, pysyy ainakin vähän vetreämpänä näin vanhempanakin.

Minun itseni pitäisi ryhdistäytyä monellakin rintamalla, mutta talven vaan jatkuessa se tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. Paljon mieluummin jäisin vaan sisälle makaamaan sohvalle tai tekemään jotakin muuta yleishyödytöntä. Työttömyys passivoi, vaikka tällä hetkellä opiskelenkin sivutoimisesti avoimessa yliopistossa.  Voisin laittaa tänne blogiinkin toisinaan rallytreenivideoita, ja niistä olisi varmasti hyötyä myös omien virheiden löytämiseen. En vain tykkää olla kameran edessä – ja mistä sekin johtuu, että kun kamera otetaan esille, treenit menevät aina päin havupuita…

IMG_20190116_120852_527
Koirat meni plöts ♥

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s